Hommasin uuden semi-professional-rungon. Ominaisuuksina mm. 45 pisteen tarkennus, 21 vyöhykkeen valonmittaus, katseohjaus, 7 kuvaa sekunnissa, ja – parasta kaikista – täyden filmiruudun kokoinen kuva-ala. Ei, kyseessä ei ole keskustelupalstoja kuumentava digiuutuus, vaan vanha kunnon työjuhta.

Ehdin jo kertaalleen luopua EOS3:sta, mutta diakuvia jäin jo silloin kaipaamaan. Hyvä diakuva kun vain on edelleen näyttävämpi kuin dataprojektorilla näytetty digikuva. Ja sitä paitsi nyt juuri ei ole laittaa useata sataa euroa laadukkaaseen dataprojektoriin. Diafilmien vaikeaa saatavuutta ja kohonneita hintoja uhmaten päätinkin vielä kerran ostaa filmirungon.

Mutta mutta, hieman asennetta diakuvaaminen vaatii. Vakiokaupassani kohoteltiin kulmia kun kysyin diafilmiä. Heiltä olisi löytynyt kolme rullaa ensi kuussa vanhaksi menevää Provia 100F:ää poskettomaan hintaan. Onneksi samaa tavaraa löytyy vielä mm. Telefotosta hieman järkevämmällä määrällä euroja. Samaten Telefotolla näyttää olevan filminkehityspalvelu: filmi postissa heille, ja kuvat paluupostissa.

Filmihuumassa tilasin myöskin mv-filkkaa ja kemioita (jotka olivat varmaan kolminkertaistun+0200 hinnaltaan sitten viime tilauksen) ja ilmoittauduin työväenopiston mv-kurssille! Tästä alkaa vuoden filmin renessanssi vuoden kestäneen tauon jälkeen!