Kenelle valokuvausharrastus sopii?

Onko valokuvausharrastus jo liian yleistä?

Olen harrastanut valokuvausta jo yli kymmenen vuotta. Harrastan valokuvausta kömpelösti ja omalla tavallani. Tiedostan some-ohjelmien myötä tapahtuneen harrastuksen räjähtämisen jokamiehen ja jokanaisen harrastukseksi, jossa kuvia pursuaa tuutista kuin tuutista mielettömät määrät. Kukaan ei niin paljon ehdi tai jaksa kuvia katsella. Tämän on aikaan saanut kehittynyt tekniikka ja ihmisten lisääntynyt vapaa-aika.

Ei hätää!

Ei valokuvausta voi harrastaa liikaa eikä se niin kauhean räjähtänyttäkään ole.

Oma mielipiteeni on, että valokuvaus on harrastus, jota voi harrastaa ihan vain itseään varten tai porukalla esimerkiksi kerhossa, vain somessa siellä esiintyvien virtuaaliporukoiden kanssa, paikallisella tasolla kilpaillen ja kilpaillen joskus jopa kansainvälisellä tasolla. Harrastuksesta on moneen ja se harrastuksena voi myös joustaa iän mukaan. Mukaan voi lähteä minkä ikäisenä tahansa.

Kuten muissakin harrastuksissa valokuvauksessa saattaa olla kyse lahjakkuudesta, mutta siinä voi tekniikan ja osaamisen puolesta kehittyä lähes rajattomasti (ihan elokuvien tekemiseen saakka vaikka). 

Valokuvaharrastusta puollan monipuolisena harrastuksena sinänsä kenelle tahansa, mutta harrastuksen sopivuutta itselleen kannattaa koestaa aluksia hieman vaatimattomammilla laitteilla ja vähitellen opetella kameran käyttöä niin, että se tulee tutuksi itselleen. Nykyään harrastusta tukee tietokoneen käyttäminen, mutta aloitusvaiheessa voi toimia kameran ja valokuvausliikkeen kanssa esimerkiksi kehittämällä kameralla otetut kuvat suoraan. Tämä aikaa myöten tulee kalliiksi, joten tietokone valokuvauksen harrastajalle on nykyään välttämätön.

Kuten harrastustoiminnassa yleensä kyseessä on ihmisen palo tehdä jotakin itselleen kiinnostavaa, rakasta ja tärkeää. Motivaatiota tarvitaan kaikessa työssä ja harrastamisessa. Motivaatio auttaa ylittämään alkuvaikeudet ja jatkamaan harrastusta, vaikka ei heti onnistuisi.

Valokuvauksen harrastajat ovat ihmisiä, jotka tekevät harrastuksesta omanlaisensa. Ihmisillä on yksilöllisiä taipumuksia suhtautua valokuvien ottamiseen, niiden käsittelyyn sekä niiden katsomiseen ja arviointiin. Valokuvausta voi melko pitkälle harrastaa vaikka yksinkin ja vaikka internet-tuttujen piirissä, mutta oma haastavuutensa on osallistua oikean valokuvaus- tai kamerakerhon työskentelyyn. Siinä harrastukseen tulee tietokoneiden lisäksi mukaan myös yhdistystoiminta. Kokouksiin osallistuminen antaa omaa mielenkiintoaan harrastukseen ja se jäsentyy paremmin oman ajankäytön suhteen.

Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet kerhon toimintaan!