Soukan Kamerat ry:n näyttelyitä ennen digikuvien aikaa
Sain puhelun Soukan Kamerat ry:n entiseltä aktiivikerholaiselta Toivo Kalliomäeltä. Kirjoittelen tähän hieman puhelun sisältöä ja aihetta ja pyydän soukkalaisia ja muita kerhon aiemmin tunteneita lähettämään huomioitanne ja mahdollisia täydennyksiä tähän blogikirjoitukseen. Historian havinaa siis.
Toivo kertoi kolmesta merkittävästä näyttelystä, jotka oli tuotettu joko kokonaan tai osittain Soukan Kamerat -yhdistyksen toimesta. Nuo näyttelyt ovat Elävä joki, Kuninkaantie – vanha valtaväylä sekä Kamera Espoon taivaalla. Kokoan tähän, mitä sanottavaa sain napattua muistiinpanoihini puhelun aikana ja mitä tietoa minulla näistä näyttelyistä on mm. kerhon sihteerin salkussa.
Elävä joki -valokuvanäyttely
Näyttely on ollut kiertävänä näyttelynä kirjastoissa ja esillä mm. Dipolissa. Näyttely on tehty vuonna 1980. Näyttelyssä oli 100 mustavalkoista valokuvaa ja se kertoi Gumbölen ja Mankin joen maisemista. Näyttelyn perustamiseen oli kerholaisista muodostettu työryhmä. Kuvat oli sittemmin lojuneet Kulttuurikeskuksen rappujen alla ja hävinneet olemattomiin. Kuvista oli kuitenkin olemassa 18 x 24 vedokset kaikista 100 kuvasta.
Kuninkaantie – vanha valtaväylä
Näyttely on ollut esillä Soukan kirjastossa, Kirkkonummen kirjastossa ja muissa Espoon kirjastoissa. Näyttely käsittää 100 mustavalkoista valokuvaa. Näyttely on rakennettu vuonna 1983. Nyt vuoden 2022 alussa saimme kerholle sähköpostia, että näyttelyn kuvia on Espoon kaupunginmuseon tiloissa. Ne ovat alkuperäisissä kehyksissään ja vievät siellä paljon tilaa. Asiasta käytiin sähköpostien vaihtoa ja onnellinen päätös oli, että kuvat on haettu uuteen Lippulaivan kauppakeskuksen kirjastolle. Myös näyttelyn Kamera Espoon taivaalla kuvia on otettu vastaan Lippulaivan kirjastolle.
Kamera Espoon taivaalla
Toivo kertoi näyttelyn valmistelusta, että se kesti melko kauan ja näyttely on ollut valmiina vuonna 1987. Alueen kuvaamista oli aluksi ehdotettu elokuvaksi tehtäväksi, mutta se hanke ei lähtenyt ilmaan. Soukan Kamerat otti haasteen vastaan ja siihenkin alkoi työryhmä kuvausta toteuttamaan. Nykyisten droonien ja droonikuvauksen ystävien lienee kiinnostavaa tietää, että Kamera Espoon taivaalla -näyttelyn kuvia kuvattiin heliumpalloon ripustetulla kameralla. Kamerana oli tavallinen järjestelmäkamera 28 mm objektiivilla ja timerilla (lähde KLIK 3/95 -lehtiartikkeli Soukan Kamerat r.y. – 20 vuotta kameratoimintaa Espoonlahdessa, haastateltuna Eero Laamanen, Soukan Kamerat puheenjohtaja). Kuvia näyttelyssä oli 140 kuvaa, joita oli kuvattu uusina kuvina ja myös kerätty näyttelyyn sopivia kuvia.
Toivo Kalliomäki kertoi, että Soukan Kamerat sai ilmakuvaustehtäväänsä rahoitusta myös lentokoneella kuvaamiseen. Lentäjä kallisti koneen siipeä kuvaajan pyynnöstä. Lentokoneen käyttäminen maksoi 800 mk/tunti. Tuohon aikaan Ammänsuon kaatopaikka oli pohjustettu muovilla, mutta kuvaajia jäi harmittamaan, kun siitä ei saatu silloin valokuvaa.
Valokuvaajia, jotka olivat osallistuneet näiden mainittujen näyttelyiden tuottamiseen, Toivo Kalliomäki mainitsi itsensä lisäksi Matti Mäkelän, Kaj Hällströmin, Eero Laamasen sekä edesmenneen Jan Backmanin.
Edellä mainitussa lehtijutussa vuonna 1995 arvioidaan, että kun Espoonlahden alue, johon kuuluu Kivenlahti, Soukka, Iivisniemi, Laurinlahti, Suvisaaristo ja myöhemmin myös Saunalahti tulee olemaan yhteensä noin 50.000 asukasta, kun alue on täyteen rakennettu. Vuoden 2021 Länsiväylä-tieto hakukone Googlen mukaan kertoo, että nyt lähellä on noin 57.000 asukkaan lukumäärää.
Soukan Kamerat kerhossa oli perustamisvaiheessa (vuonna 1974) 22 jäsentä ja nykyään olemme suunnilleen tuossa jäsenmäärässä, kun joinakin vuosina jäseniä on ollut 40 jäsenen tietämillä.
Kerho alkuvaiheissaan oli yhteydessä Soukka Seuraan, josta Soukan taideseura ja Soukan Kamerat itsenäistyivät. Alkuvaiheessa Toivo Kalliomäen kertoman mukaan oli paljon yhteistyötä näiden yhdistysten kesken.
Nykyisin Soukan Kamerat johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä oli miellyttävää kuulla elävää historiaa kamerakerhon aiemmista vaiheista. Kerho on lähestymässä 50-vuotiaan kunnioitettavaa ikää ja toivon, että saamme jatketuksi vuoteen 1995 saakka laadittua historiikkia kerhon vaiheista. Tarkoituksena on koota historiikki tallennetusta materiaalista mm. verkkosivuston tiedoista, yhdistyksen pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista. Kiinnostavaa olisi saada myös kamerakerhon toiminta-alueen asukkailta ja muilta asiasta kiinnostuneilta tietoja Soukan Kamerat ry:n toiminnasta ja vaikutuksesta valokuvausharrastuksen alalla ja muusta mahdollisesta vaikutuksesta toiminnassaan.
Tietoja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen tarja.kaltiomaa@kolumbus.fi
Tähän saakka laadittu Soukan Kamerat ry:n historiikki:
kirjoittajalta Tarja Kaltiomaa | kategoriaan Blogikirjoitukset